Skip to: Site menu | Main content

Curling ?

Tältä sivulta löydät perustietoja mm curlingin etiketistä ja historiasta.

Mikä on curling?

Kyseessä on varsin ristiriitainen peli. Perusideana on työnnellä kiviä pitkin jääkenttää mahdollisimman lähelle maalialueen keskipistettä. Tehtävähän on helppo, kyllähän sen kiven sinne saa, kun käy muutaman kerran punttisalilla ja ei kun työntelemään. Itse asiassa tässä vaiheessa tulevat ensimmäiset curlingin hienot vivahteet esiin; hentoinen pieni nainen voi saattaa häpeään raavaan sumopainijan kokoisen vastustajan. Se, mikä saa tuon parikymmenkiloisen kiven murikan liukumaan tuon 36 metrin matkan pesään, ei olekaan raaka voima, vaan se kuinka oivaltaa käyttää omia voimiaan oikein. Vasta-alkajalle on suuri yllätys kuinka suurta tarkkuutta ja taitoa kiven heittämisen ja pelaamiseen vaaditaan (Curlingissa puhutaan heitoista, muuta sopivampaa termiä ei ole keksitty. Parempi olisi puhua kivien sijoittamisesta.). Edempänä kappale pelaamisesta.

Curling -etiketti

Jokaisen tulee tietää curling -etiketti, ennenkuin astuu kentälle. Nämä säännöt ovat 'kirjoittamattomat', mutta silti yhtä pätevät kuin sääntökirjaan merkityt.Tämä on vapaa, epävirallinen suomennos.

  1. Tule ajoissa paikalle. Älä anna joukkueesi odottaa, varsinkaan peleissä.
  2. Puhdista kenkäsi ja muut varusteesi ennen kentälle menoa, hiekka ja muu vastaava materiaali jäällä voi olla kohtalokasta pelisi lopputuloksen kannalta.
  3. Jokaisen vastuulla on pitää oma ratansa puhtaana kaikista vieraista esineistä ja roskasta. Muista kuitenkin, ettei liikkuvan tai pelissä olevan pysähtyneen kiven alta saa poistaa mitään.
  4. Jokainen peli aloitetaan ja lopetetaan vastustajan kättelylllä ja hyvän pelin toivotuksella.
  5. Ole valmis heittämään puhtaaksi pyyhitty kivesi heti, kun vastustajan kivi on pysähtynyt.
  6. Älä häiritse kenenkään muun suoritusta liikkumalla tai puhumalla sen aikana.
  7. Kapteenin tulee määritellä strategia ja kertoa se muulle joukkueelle ennen peliä.
  8. Harjaajien tulee olla valmiita harjaamaan heti kun käsky tulee. Heittoa tulee odottaa sivurajojen ulkopuolella,ja harjaajien tulee seurata liikkuvaa kiveä pesään saakka vaikka ei tarvitsisikaan harjata. Passiivisten harjaajien tulee olla hoglinjojen välissä, sivurajojen ulkopuolella, vastustajan suorituksen aikana.
  9. Huudon "ICE" kuuluessa tulee siirtyä välittömästi syrjään radalta, olet silloin heittäjän ja kapteenin välissä ja kivi saattaa olla liikkeellä.
  10. Jäälle ei saa tuoda ruokaa tai muita nautintoaineita.
  11. Pesässä ollessaan kapteenin tai varakapteenin tulee pitää harjaansa ylhäällä vastustajan heittäessä.
  12. Peliä ei saa viivyttää.
  13. Mikäli olet koskettanut liikkuvaa kiveä, ilmoita siitä ensimmäisenä ja poista kivi välittömästi radalta.
  14. Mikäli kosketat pysähtynyttä kiveä, ilmoita siitä välittömästi ja siirrä kivi vastustajan kapteenin hyväksymälle paikalle.
  15. Lue viralliset Curling -säännöt ja noudata niitä.
  16. Kapteenien tulee painottaa joukkueelleen sääntöjen merkitystä, samoinkuin etikettisääntöjen merkitystä.
  17. Muista onnitella sekä omia, että vastustajan pelaajia onnistuneesta suorituksesta. Älä koskaan nöyryytä epäonnistuneen suorituksen tehnyttä.

Historia

On edelleenkin hämärän peitossa milloin, miten ja miksi curling on keksitty. Kunnian lajin nykymuodosta saavat yksimielisesti muinaiset skotit, Kauan sitten (vanhin todistettavasti curlingiin käytetty kivi on 1500-luvulta) Skotlannin syrjäseutujen kylien asukkaat hoitivat sosiaaliset suhteensa toisiin kyliin kesäisin palloa potkimalla ja kepillä palloa lyöden, talvisin oli taas pitkät jäiset ja lumiset kuukaudet, eikä ollut mitään tekemistä. Jalkapalloa ei oikein lumessa voinut pelata, golfista puhumattakaan.

Eräänä päivänä joku keksi heittää kiven lohkareen jäälle, ehkä se oli sama joka keksi lyödä palloa kepillä, ja kivi liukui jonkin matkaa. Kaveri yritti osua kiveen toisella kivellä ja kohta olikin peli käynnissä. Skotit päättivät tehdä tästäkin pelistä herrasmiehille tarkoitetun, ja siksi kehitettiin tiukka etiketti, jonka mukaan tulee pelata. Myöhemmin skotit alkoivat harrastaa vähemmän herrasmiesmäisiä lajeja, kuten jalkapalloa.

Syynä lajin keksimiselle voisi olla, hiukan mielikuvitusta käyttäen se, että kaiketi skoteilla alkoivat miehet loppua alituisessa sotimisessa, ja oli pakko vähän säästellä ja kasvatella uusia sotureita. Alitajuisesta sotavietistään he eivät kuitenkaan päässeet eroon, ja siksi curlinkiinkin piti saada joukkueet pelaamaan vastakkain. Ehkä he kuitenkin tappelivat pelin jälkeen, ns. after game -tunnelmissa.

Osa skoteista kyllästyi tappelemiseen ja lähti hakemaan rauhallisempia seutuja, ja eksyi Kanadaan. Sinne tulivat myös engelsmannit ja muut euroopan sivistyneet, ja pian olikin curling noiden seutujen pääurheilulaji. Kanadalaisia pidetäänkin nykyään lajin ehdottomina valtiaina, jotka määräävät lähes kaikesta lajiin liittyvästä. Larry tietää...

Suomeen curling rantautui viime vuosisadan alkupuolella, jolloin voidaankin katsoa Suomen tuolloin liittyneen sivistyneisiin kansoihin, tosin olimme vielä venäjän ikeen alla. Englantilaiset herrasmiehet opettivat lajia Viipurinlahden jäällä suomalaisille, mutta tämä kiinnostus lopahti heti englantilaisten lähdettyä.

Uudestaan laji ilmestyi vuosisadan loppupuolella, 1960 -luvulla, ja nyt paremalla menestyksellä. Helsinkiin perustettiin ensimmäinen curlingseura, ja siitä lähtien on laji pysynyt Suomessa.

Pirkanmaa liittyi aiemmin mainitusti kuluvan vuosituhannen alussa kerhoon, ja nykyään voidaan sanoa curlinkia harrastettavan lähes koko maan alueella. Pohjoisin paikka on tällä hetkellä Kemijärvi.

Pelialusta eli jää

Jää on hyvin kylmää vettä, niin kylmää että se on kovettunut... jääksi. Monille se on lähes saman näköinen ja siksi aina samanlainen. Esimerkiksi jääkiekkopelaaja on vain kiinnostunut siitä, että onko maalit paikalla tehdäkseen maaleja ja onko laidat tukevat kestääkseen taklaukset. Curlingharrastajat ovat sen sijaan laskeutuneet ajoissa evoluution puusta ja ohittaneet mm. biljardinpelaajat. Nimittäin curlingkentän on oltava puhdas ja tasainen, kuten biljardipöydän. Ero biljardinharrastajiin tulee siinä, että curlaajan on osattava lukea kenttäänsä aivan eritason matematiikkaa käyttäen kuin biljardin pelaajien. Curlingkenttä elää ensimmäisestä heitosta lähtien ja on osattava lukea kaikki vuoret ja laaksot kentästä oikein.

Jää ensiksi tasoitetaan. Jos katolta tippuisi pari pisaraa kentälle, ne muodostavat kohoamia. Silloin kun kivi menee kohoaman yli, tulos on aivan sama kuin kirurgi jolla on hikka leikkauksessa: Tulos on epätarkka, eikä voi ennakoida.

Jää puhdistetaan koska pieni määrä roskaa voi vaikuttaa kivien kulkureittiin. Kentän pitäisi olla niin puhdas kuin sinun ruoka-annos parhaassa ravintolassa. Kaikista suurin synti mitä joku voisi tehdä on syljeskellä jäälle. Arvaa miltä tuntuu jos sinun tarjoilijasi tekisi samaa, että hän sylkisi ruoka-annokseesi.

Nyt on tärkein toimenpide: peblaus. Työkalu on kuin iso vesipurkki johon on kiinnitetty suihkuletku ja suihkupää (virallisissa peblausvälineissä on erikoispää). Tarkoitus on levittää vesipisarat tasaisesti jäänpinnalle. Pisarat jäähtyvät ja muodostavat nappulapinnan. Oletko miettinyt miksi jääkiekossa kiekko on niin pieni? Koska jää on tasainen, pinta-ala suuri ja kitka melkoinen tekijä. Se on juuri tämä nappulapinta curlingjäässä joka varmistaa 200 kertaa painavampi kivi liukuu huomattavasti kevyemmin. Tämä peblausvaihe on hyvin tärkeä; sen tekemisessä kestää vain pari minuuttia mutta vaikuttaa koko peliin. Jos heilutat suihkupäätä liian leveästi tai liian vähän, jos käytät kylmää tai kuumaa vettä, jos kävelet nopeasti tai hitaasti... Kaikki nämä asiat vaikuttavat suuresti. Silti emme halua antaa sellaista käsitystä että se olisi niin mystinen.

Nyt tasoitamme jäänpinnan raahaamalla kiviä pintaa pitkin. Tämä varmistaa että jäätyneet pisarat jäävät tasaisiksi. Tämä on yhtä kuin parturin viimeinen silaus saksien kanssa. Seuraavaksi parturi ottaa harjan käteen.

Edelleen puhdistamme jäätä tällä kertaa harjaamme jääpaloja pois. Roskia ei saa olla. Kun heittää curlingkiven niin tarkoitus on kontrolloida sitä mahdollisimman pitkälle. Roskat jäällä aiheuttavat "epärehellistä" vaikutusta kiven kulkureittiin.

To be continued...

Pelin kulku

Curlingpeli käsittää kahdeksan tai kymmenen 'päätä', riippuen ottelun tai turnauksen tasosta. Kansallisella tasolla ja bonspieleissä pelataan kahdeksan päätä, kansainvälisissä taas kymmenen päätä. Yhden pään pelaaminen kestää noin viisitoista minuuttia, pelin kesto on siis kahdeksan pään pelissä kaksi tuntia.

Pelissä pelaa kaksi nelimiehistä joukkuetta vastakkain. Kummallakin joukkueella on kahdeksan kiveä heitettävänään, eli pelissä on kuusitoista kiveä yhteensä. Pelaajat on numeroitu yhdestä neljään, heittojärjestyksen mukaan. Kapteeni heittää viimeisenä yleensä, paikan saa vaihtaakin, mutta järjestyksen pitää olla koko pelin ajan sama.

Pään voittaa se joukkue, joka saa oman kivensä lähimmäksi keskipistettä. Mikäli kiviä on useampi lähempänä keskipistettä, saa joukkue sen mukaisesti pisteitä. Yksi kivi tuo aina yhden pisteen. Pistelasku katkeaa aina lähimpään vastustajan kiveen.

Peli alkaa aina kättelyllä. Tapana on kätellä ensin vastustaja ja sitten omat pelaajat. Kättelyn sääntöihin kuuluu, että tarjoat koko kätesi, ei pelkkiä sormia. Ote luja, mutta ei puristava. Katse kontakti, muista jokaisen vastustajan silmien väri vielä pelin jälkeenkin. Ravista kaksi kertaa, suurempi määrä näyttää hölmöltä.

Ennen pelin alkua saa, riippuen turnauksen säännöistä, harjoitella liukua ilman kiveä, tai sitten kiven kanssa. Aikaa on yleensä muutamaan ponnistukseen. Kumpikin joukkue saa harjoitella erikseen.

Varakapteenit suorittavat 'teikkauksen' joko rahalla tai kiveä pyörittämällä. Voittanut saa valita kumpi joukkue aloittaa. Hävinnyt valitsee kivet. Yleensä annetaan vastustajan aloittaa, jotta saadaan viimeisen kiven etu ensimmäiseen päähän. Pään voittanut joukkue aloittaa sitten seuraavan.

Jokainen pelaaja heittää kaksi kiveä, vuoron perään vastustajan kanssa. (HUOM! Mikäli kivet on numeroitu, ne tulee heittää numerojärjestyksessä!)

Ykkösen heittäessä ovat kakkonen ja kolmonen harjaamassa, kakkosen heittäessä harjaavat ykkönen ja kolmonen jne. Kapteeni harjaa ainoastaan pesässä, saaden näin vain vähän harjaamisvastuuta.

Kapteenin heittäessä on varakapteeni pesässä ohjaamassa kiveä paikalleen. Harjaamisen kannalta tärkeimpiä ovat siis ykkönen ja kakkonen, joiden tehtävänä on tuoda kivi pesään useammin kuin kahdella muulla pelaajalla.

Pelaajien tulee olla radalla ainoastaan sallituilla paikoilla.

Heittäjä saa olla hakin (ponnistusalustan) takana vastustajan heittäessä. Hänen tulee olla liikkumatta ja puhumatta. Heittäjä saa mennä aloitusasentoon hakille, vaikka vastustajan kivi ei olisikaan vielä pysähtynyt.

Harjaamisvuorossa olevat pelaajat sijoittuvat heittäjän lähelle teelinjan tasolle sivurajalle. Hiukan ennen heittämistä lähtevät he liikkeelle ja hoglinjan kohdalla ovat kiven vieressä valmiina harjaamaan. Kiveä tulee seurata pesään saakka, vaikka harjauskäskyä ei tulisikaan. Kiven pysähdyttyä harjaajat poistuvat radalta ja palaavat takaisin heittopään hoglinjan tienoille. Vastustajan heiton aikana ei saa puhua, eikä liikkua.

Kapteeni on ainoa joukkueen jäsen, joka saa olla pesässä pelin aikana. Harjaajat saavat harjata kiveä teelinjalle saakka, mutta heidän tulee poistua välittömästi pesästä sen jälkeen. Yleensä harjataankin kivi vain pesän rajalle ja kapteeni jatkaa siitä eteenpäin. Mikäli kivi ylittää teelinjan, saa vastustajan kapteeni tehdä kiusaa ja harjata sitä poispäin keskipisteestä. Kuitenkin, jos heittänyt joukkue haluaa harjata vielä teelinjan jälkeen, ei vastustajan kapteeni saa mennä auttamaan. Kapteenin ollessa heittämässä hoitaa varakapteeni tehtäviä pesässä.

Pään lopussa, kun kaikki kivet on heitetty, laskevat varakapteenit pisteet. Voittaneen joukkueen varakapteeni huolehtii tulostaululle oikean pistemäärän. Pää voi päättyä toisen joukkueen voittoon tai tasapeliin. Hävinnyt jää nollille, mutta saa seuraavaan päähän viimeisen kiven edun. Mikäli ei saada silmämääräisesti ratkaistua, mikä kivistä on lähempänä keskipistettä, kutsutaan mittalaite radalle

Normaalitulos yhdessä päässä on yksi, kaksi, kolme tai jopa neljä pistettä. Suuremmat pistemäärät ovat harvinaisia. Maksimissaan pään voi voittaa 8 - 0 lukemin, tällöin puhutaan ns. Eight Enderistä. (Vastaa hole-in-one -lyöntiä golfissa) Tulos on äärimmäisen harvinainen ja onkin syytä ikuistaa tilanne jälkipolvia varten.

Pelin päätyttyä kätellään taas ja onnitellaan vastustajaa vilpittömästi, hävinnyttä ei saa missään tapauksessa nöyryyttää. Tilanne saattaa olla seuraavalla kerralla toisinpäin. Harjat ja muut pelivälineet tulee pakata radan ulkopuolella.